Yrityksen perustaminen Suomessa on suoraviivaista — kunhan tarvittavat tiedot ja päätökset ovat valmiina ennen rekisteröinnin aloittamista. Kesken prosessin puuttuva dokumentti tai päätös pysäyttää perustamisen viikoksi.

Rekisteröinnin jälkeiset valinnat ovat vähintään yhtä tärkeitä: ALV-ilmoitusjakson valinta, työnantajarekisteriin liittyminen ja tilikauden ajoitus ovat päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksen arkeen vuosiksi eteenpäin. Tässä oppaassa käymme läpi myös nämä valinnat — ei pelkästään rekisteröintilomakkeen täyttämistä.

Ensimmäinen askel: yritysmuodon valinta

Suomessa yleisimmät yritysmuodot ovat Toiminimi ja Osakeyhtiö. Ne eroavat toisistaan oikeudelliselta asemaltaan, verotukseltaan, vastuusuhteiltaan sekä hallinnollisilta velvoitteiltaan. Alla on tiivis vertailu muotojen keskeisistä ominaisuuksista.

Toiminimi vs Osakeyhtiö

Vertailukohta Toiminimi Osakeyhtiö
Henkilökohtainen vastuu Sopimukset, velat ja verot ovat omalla nimelläsi. Jos toiminta velkaantuu, velka on lopulta sinun, ja siitä voidaan periä myös henkilökohtainen omaisuutesi (asunto, säästöt). Sopimukset, velat ja verot ovat yhtiön nimissä, eivät osakkeenomistajan. Pahimmassakin tapauksessa menetät vain sijoittamasi pääoman; henkilökohtainen omaisuutesi on erillään yhtiön veloista.
Verotus Useimmissa tapauksissa kaikki voitto verotetaan ansiotulona progressiivisen verokannan mukaan (ansiotuloveron ylin marginaaliprosentti noin 50 %+). Yhtiön voitto verotetaan kiinteällä 20 %:n yhteisöverolla. Osakkeenomistaja nostaa varoja yhtiöstä palkkana tai osinkoina.
Alkupääoma Alkupääomaa ei vaadita. Vähimmäisosakepääoma 0 €.
Perustamisprosessi Yksinkertainen sähköinen ilmoitus YTJ-palvelussa. Edellyttää perustamissopimusta, yhtiöjärjestystä ja hallituksen nimeämistä.
Työntekijöiden palkkaaminen Toiminimi voi palkata työntekijöitä, ja työnantajavelvoitteet ovat samat kuin osakeyhtiössä. Voi palkata työntekijöitä; työnantajavelvoitteet ovat samat.
Kumppanit ja rahoitus Ei osakerakennetta — kumppanin tai sijoittajan mukaan ottaminen osakeomistuksen kautta ei ole mahdollista. Kumppanit ja sijoittajat liitetään yhtiöön osakkeiden merkinnällä tai osakekaupalla.
Vuosi-ilmoitukset Henkilökohtainen veroilmoitus ja kirjanpito. Varsinainen tilinpäätös tarvitaan vasta, kun toiminta kasvaa selvästi suuremmaksi — eikä sitä missään tilanteessa toimiteta PRH:lle. Tilinpäätös on aina laadittava ja toimitettava Verohallinnolle ja PRH:lle, ja sekä hallituksen kokous että yhtiökokous on pidettävä vuosittain.

Milloin osakeyhtiö kannattaa?

Verotuksen kannalta osakeyhtiö alkaa tyypillisesti olla edullisempi, kun yrityksen vuositulos ylittää noin 30 000–40 000 euroa. Tämän alapuolella toiminimi on useimmiten yksinkertaisempi ja hallinnollisesti kevyempi, ja se sopii hyvin yksinkertaiseen, vähäriskiseen yksintyöskentelyyn, kuten konsultointiin, käännöksiin tai tutorointiin. Tarkka rajapyykki riippuu siitä, kuinka paljon nostat varoja yhtiöstä: mitä enemmän voittoa jätät yhtiöön, sitä aikaisemmin osakeyhtiö kannattaa.

Nyrkkisääntö Toiminimellä koko voitto verotetaan ansiotulona progressiivisesti (ylin marginaali noin 50 %+). Osakeyhtiössä voitto verotetaan 20 %:n yhteisöverolla, ja varat voi nostaa joustavasti palkkana ja kevyemmin verotettuina osinkoina (8 % yhtiön nettovaroista, joista 25 % on veronalaista pääomatuloa). Yhtiöön jätetty voitto kasvattaa nettovaroja eikä sitä veroteta ennen nostoa.

Toiminimen etuna on kevyempi hallinto ja 5 %:n yrittäjävähennys, joka pienentää verotettavaa tuloa automaattisesti. Toisaalta YEL-vakuutuksen vähimmäistyötulo (noin 9 423 €/v vuonna 2026) on kiinteä kustannus pienelläkin tulolla. Osakeyhtiön puolella hallinto on raskaampaa: kahdenkertainen kirjanpito, vuosittainen tilinpäätös ja mahdollinen tilintarkastus (pakollinen, jos kahtena vuonna peräkkäin ylittyy vähintään kaksi seuraavista: tase yli 100 000 €, liikevaihto yli 200 000 €, yli 3 henkilöä).

Osakeyhtiö kannattaa valita erityisesti, kun jokin seuraavista täyttyy:

  • Vuositulos ylittää pysyvästi noin 30 000–40 000 euroa
  • Toimintaan liittyy merkittäviä vastuuriskejä (esim. ravintola, rakentaminen, vienti/tuonti), joita et halua kantaa henkilökohtaisesti
  • Tarvitset ulkopuolista rahoitusta tai sijoittajia
  • Haluat optimoida verotusta jakamalla varat palkan ja osingon kesken
  • Mukaan tulee toinen omistaja ja tarvitaan selkeä osakerakenne

Tarvittavat tiedot ennen rekisteröintiä

Ennen kuin kirjaudut YTJ-palveluun, seuraavien tietojen tulee olla valmiina:

1 Yhtiön nimi — kolme vaihtoehtoa

Valmistele kolme nimivaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Jos ensimmäinen nimi on jo käytössä, PRH siirtyy automaattisesti seuraavaan. Tarkista nimien saatavuus etukäteen PRH:n nimihausta.

Nimen tulee sisältää yhtiömuodon tunnus ("Oy" tai "osakeyhtiö"), ja se kirjoitetaan suomen kieliopin mukaisesti.

2 Kotipaikka ja toimiala

Kotipaikka on se kunta, jossa yhtiö toimii. Yhtiöjärjestykseen merkitään pelkkä kunnan nimi (esim. Helsinki, Espoo, Tampere), ei katuosoitetta.

Yhtiön osoite on erillinen asia — YTJ-rekisteröinnissä ilmoitetaan varsinainen postiosoite (toimisto, liiketila tai virtuaaliosoite), johon Verohallinto, PRH ja muut viranomaiset lähettävät ilmoitukset. Tämä osoite näkyy myös julkisessa kaupparekisterissä.

Toimiala kirjoitetaan sanallisesti yhtiöjärjestykseen, ja lisäksi valitaan numeerinen TOL 2025 -koodi rekisteröinti-ilmoitukseen.

3 Osakkeenomistajat ja osakkeet

Jokaisesta osakkeenomistajasta tarvitaan: täydellinen nimi, henkilötunnus (tai syntymäaika ulkomaalaisilla), osoite ja merkittävien osakkeiden lukumäärä. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 0 euroa.

Osakasluettelo Yhtiön perustamisesta lähtien hallituksen on pidettävä osakasluetteloa, johon merkitään jokaisen osakkeenomistajan nimi, osoite, osakkeiden lukumäärä ja hankintapäivä. Luetteloa ei tarvitse toimittaa PRH:lle, mutta yhtiön on säilytettävä se itse. Suosittelemme tekemään osakasluettelon heti perustamissopimuksen allekirjoituksen yhteydessä — se on tarpeen myöhemmin osakekauppojen, rahoituksen tai tilintarkastuksen yhteydessä.
4 Hallituksen jäsenet ja yhtiön hallinto

Hallituksen kokoonpanolle on kaksi vaihtoehtoa:

  • yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen, tai
  • kolme tai useampi varsinaista jäsentä (jolloin varajäsentä ei tarvita)

Jokaisesta jäsenestä tarvitaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja rooli.

Varajäsenen rooli

Varajäsen astuu varsinaisen jäsenen tilalle vain tämän ollessa estynyt toimimasta, osallistuu hallituksen kokoukseen ja käyttää äänivaltaa. Varajäsen ei osallistu päivittäiseen päätöksentekoon, mutta kantaa samat lailliset vastuut kuin varsinainen jäsen. Yhden tai kahden hengen yhtiöissä varajäsen on pakollinen, jotta yhtiön päätöksenteko ei keskeydy yksilön henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Hallituksen puheenjohtaja

Jos hallituksessa on kaksi tai useampi varsinaista jäsentä, hallituksen on valittävä keskuudestaan puheenjohtaja. Yhden hengen hallituksessa (yksi varsinainen + yksi varajäsen) puheenjohtajaa ei tarvita.

Nimenkirjoitusoikeus

Osakeyhtiölain mukaan nimenkirjoitusoikeus kuuluu oletuksena kaikille hallituksen jäsenille yhdessä — eli yhtiön nimissä tehtävä sopimus edellyttää kaikkien jäsenten allekirjoitusta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muunlaisesta järjestelystä, esimerkiksi: "hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä". Jos yhtiölle on nimetty toimitusjohtaja, hänelle annetaan tyypillisesti myös nimenkirjoitusoikeus. Nimenkirjoitusoikeus kannattaa sopia jo rekisteröinnin yhteydessä.

Toimitusjohtaja

Osakeyhtiöllä ei ole velvollisuutta nimetä toimitusjohtajaa, ellei yhtiöjärjestys niin edellytä. Jos toimitusjohtaja nimetään, hän vastaa päivittäisestä liiketoiminnan johtamisesta hallituksen valvonnassa. Toimitusjohtajan ei tarvitse olla hallituksen jäsen — käytännössä monissa pienissä yhtiöissä sama henkilö toimii sekä toimitusjohtajana että hallituksen puheenjohtajana, mutta lain mukaan kyseessä on kaksi erillistä roolia.

ETA-vaatimus Vähintään yhden hallituksen varsinaisen jäsenen (ja toimitusjohtajan, jos sellainen on nimetty) on asuttava pysyvästi ETA-alueella. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä on pysyvä asuinpaikka ETA-maassa. Tavallinen oleskelulupa ja todellinen asuminen Suomessa riittävät — pysyvää oleskelulupaa tai EU-kansalaisuutta ei vaadita. Jos kaikki jäsenet asuvat ETA-alueen ulkopuolella, tarvitaan PRH:n poikkeuslupa.
5 Tilikauden valinta — tärkeämpi päätös kuin luulisi

Tilikausi on 12 kuukauden jakso, jolta yhtiö laatii tilinpäätöksen. Yleisin valinta on kalenterivuosi (1.1.–31.12.).

  • Kalenterivuosi (1.1.–31.12.) — yksinkertaisin, sopii useimmille

Ensimmäinen tilikausi voi olla muutaman kuukauden mittainen tai pidempi kuin 12 kuukautta, mutta enintään 18 kuukautta. Esimerkki: jos yhtiö perustetaan syyskuussa ja kalenterivuosi valitaan, ensimmäistä tilikautta voidaan venyttää seuraavan vuoden 31. joulukuuta saakka (noin 16 kuukautta) — jolloin yhtiö saa pidemmän ajan kerätä tuottoa ennen ensimmäistä tilinpäätöstä.

Miksi tällä on väliä? Tilikausi määrää kaikki jatkoaikataulut:

TapahtumaMääräaika
Tilinpäätös valmis4 kuukautta tilikauden päättymisestä
Yhtiökokous6 kuukautta tilikauden päättymisestä
Tilinpäätös PRH:lle8 kuukautta tilikauden päättymisestä
Huomioi Tilikausi on muutettavissa myös rekisteröinnin jälkeen, mutta muutos vaatii erillisen ilmoituksen ja voi aiheuttaa ylimääräisen pitkän tai lyhyen siirtymätilikauden.

Perustamisasiakirjat

Perustamissopimus

Yhtiön perustava asiakirja, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Sisältää osakkaat, osakemerkinnät ja hallituksen jäsenet. YTJ:n ohjattu perustamispaketti luo perustamissopimuksen automaattisesti — erillistä asiakirjaa ei tarvitse laatia itse.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys on yhtiön keskeinen asiakirja. Minimiyhtiöjärjestykseen riittävät: Toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Vakiomuotoinen yhtiöjärjestys sopii useimmille — muokkaa vain jos tarvitset erityismääräyksiä (esim. lunastus- tai suostumuslauseke).

3 kuukauden aikaraja Rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta — muuten perustaminen raukeaa kokonaan.

ALV-ilmoitusjakso: kuukausi, neljännesvuosi vai vuosi?

Vuonna 2026 ALV-rekisteröinti on pakollinen, kun liikevaihto ylittää 20 000 €/vuosi. Alle sen voit rekisteröityä vapaaehtoisesti — ja se on usein järkevää, koska saat vähentää ostojen ALV:n.

Ilmoitusjakso liikevaihtosi mukaan

Liikevaihto
Alle 30 000 €
Vuosi / neljännes / kuukausi
Kaikki kolme mahdollisia
Pienillä liikevaihdoilla voit valita minkä tahansa ilmoitusjakson.
Liikevaihto
30 000 – 100 000 €
Neljännes / kuukausi
Kaksi vaihtoehtoa
Voit valita joko neljännesvuosi- tai kuukausi-ilmoituksen.
Liikevaihto
Yli 100 000 €
Kuukausi
Ainoa vaihtoehto
Vain kuukausi-ilmoitus sallittu.
Aikataulu ALV-ilmoitus ja -maksu viimeistään ilmoitusjakson päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Esimerkki: tammikuun ALV maksetaan viimeistään 12. maaliskuuta.
EU:n rajat ylittävät liiketoimet Jos yritykselläsi on EU:n sisäisiä myyntejä tai ostoja muista jäsenmaista, tai EU:n ulkopuolista kauppaa (vienti/tuonti), ilmoitusjakson on oltava kuukausi riippumatta liikevaihdosta.

Työnantajarekisteri — tarvitsetko sitä?

Milloin rekisteröinti on pakollinen?

Yhtiön on liityttävä työnantajarekisteriin, jos jokin seuraavista täyttyy:

  • Maksat palkkaa vakituisesti kahdelle tai useammalle työntekijälle
  • Maksat palkkaa säännöllisesti yhdelle vakituiselle ja vähintään yhdelle tilapäiselle työntekijälle
  • Maksat palkkaa samanaikaisesti vähintään kuudelle työntekijälle, vaikka työsuhteet olisivat tilapäisiä

Työnantajan velvollisuudet käytännössä

VelvollisuusMilloin
TyEL-vakuutus (eläke)Ennen ensimmäistä palkanmaksua
TapaturmavakuutusEnnen ensimmäistä työpäivää
TyöttömyysvakuutusmaksuTyöllisyysrahasto laskuttaa työnantajaa palkkasumman mukaan
Tulorekisteri-ilmoitus5 pv kuluessa jokaisesta palkanmaksusta
YEL-vakuutus (yrittäjän oma)6 kk kuluessa toiminnan aloittamisesta
TyöterveyshuoltoJärjestettävä työntekijöille viivytyksettä
Työnantajan pakolliset velvoitteet TyEL-vakuutus — lakisääteinen työntekijöiden eläkevakuutus. Jokaisen työntekijän palkka, joka ylittää laissa säädetyn vähimmäismäärän, edellyttää TyEL-vakuutusta. Vakuutusmaksu jakautuu työnantajan (noin 2/3) ja työntekijän (noin 1/3) kesken. Sopimus on tehtävä eläkevakuutusyhtiön (esim. Varma, Elo, Ilmarinen) kanssa ennen ensimmäistä palkanmaksua.

Työterveyshuolto — työnantajan on järjestettävä kaikille työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Tyypillisesti tämä tarkoittaa sopimusta työterveyspalveluiden tuottajan (esim. Terveystalo, Mehiläinen) kanssa. Kela korvaa osan kustannuksista.
Lisätietoa Palkanlaskenta, työnantajailmoitukset ja vakuutusasiat muodostavat kokonaisuuden, jossa ilmoituksia tehdään useaan eri järjestelmään (Verohallinto, Tulorekisteri, eläkevakuutusyhtiö, työterveyshuolto) omilla määräajoillaan. Kokonaisuuden hallinta edellyttää näiden järjestelmien ja niihin liittyvien aikataulujen tuntemista.

Aikataulu: perustamisesta toimintaan

Alla oleva kaavio näyttää, miten eri vaiheet etenevät keskimäärin ja kuinka ne limittyvät. Todellisuudessa moni asia etenee rinnakkain — esimerkiksi vakuutuksia voi hakea samalla kun pankkitili on käsittelyssä.

Asiakirjat
YTJ → Y-tunnus
Pankkitili
Kirjanpito & Suomi.fi
Vakuutukset
Toimiluvat

Katkoviiva = vaihtelee toimiala- tai tapauskohtaisesti. Pankkitili voi kestää pidempään ulkomaalaisilla yrittäjillä.

5 yleisintä virhettä Osakeyhtiön perustamisessa

Kolmen kuukauden aikaraja unohtuu — Perustamisilmoitus on tehtävä PRH:lle kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Määräajan jälkeen perustaminen raukeaa.
ALV-ilmoitusjakso valitaan väärin — Ilmoitusjakso (kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi) valitaan liikevaihdon perusteella ja EU:n rajat ylittävät liiketoimet edellyttävät kuukausi-ilmoitusta liikevaihdon suuruudesta riippumatta.
Työnantajarekisterin nollailmoitus — Säännöllisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ilmoitus joka kuukausi, myös silloin kun palkkoja ei ole maksettu.
Suomi.fi-valtuutus puuttuu — Ilman sähköistä valtuutusta tilitoimisto ei voi hoitaa vero- ja viranomaisasioita yhtiön puolesta.
Starttirahan hakeminen ajoittuu väärin — Starttiraha on haettava ja päätös saatava ennen verorekisteröintiä tai muuta toiminnan aloittamiseksi tulkittavaa toimenpidettä.

Ulkomaalaisen yrittäjän erityishuomiot

Henkilötunnus

Tarvitset suomalaisen henkilötunnuksen tai vähintään syntymäajan. Henkilötunnuksen saat rekisteröitymällä väestötietojärjestelmään DVV:ssä oleskeluluvan tai EU-rekisteröinnin perusteella. Ilman sitä sähköinen asiointi (YTJ, Suomi.fi, verkkopankki) ei onnistu — hoida se ensimmäisten joukossa.

ETA-vaatimus

Vähintään yksi hallituksen jäsen on asuttava ETA-alueella. Tavallinen oleskelulupa ja todellinen asuminen Suomessa riittävät.

Kielituki

Suomen vero-, ilmoitus- ja lupajärjestelmä on suomenkielinen ja termistö tiheää. Omalla kielelläsi palveleva tilitoimisto säästää viikkoja ja ehkäisee kalliita väärinkäsityksiä erityisesti ALV-, palkka- ja tilinpäätösasioissa.

Työnantajavelvoitteet

Työntekijöiden palkkaaminen edellyttää TyEL-vakuutusta, tapaturmavakuutusta, työterveyshuoltoa ja tulorekisteri-ilmoituksia. Ammattilaisen tuki heti alusta säästää vaivaa ja ehkäisee virheitä.

Pankkitilin avaaminen

Yritystilin avaaminen kestää ulkomaalaistaustaisella yrittäjällä tyypillisesti 1–4 viikkoa. Varaa valmiiksi henkilöllisyystodistus, kaupparekisteriote ja tosiasiallisten edunsaajien tiedot. Tili tarvitaan ennen laskutuksen aloittamista.

Suomi.fi-valtuutus

Suomi.fi on julkishallinnon sähköinen asiointialusta: sen kautta hoidat veroilmoitukset, valtuutat tilitoimiston asioimaan puolestasi ja vastaanotat viranomaisten päätökset. Valtuutus edellyttää vahvaa tunnistautumista (verkkopankkitunnukset tai varmennekortti).

Usein kysytyt kysymykset

YEL on pakollinen, jos omistat yli 30 % yhtiön osakkeista (tai yli 50 % äänivallasta) ja työskentelet yhtiössä. Pelkkä omistaminen ei riitä — jos olet pelkästään sijoittaja etkä osallistu operatiiviseen toimintaan, YEL ei koske sinua. Huomaa myös, että YEL-työtulo ei ole sama asia kuin palkkasi: se on arvio työpanoksesi arvosta, ja sen perusteella lasketaan eläkekertymäsi, sairauspäivärahasi ja vanhempainrahasi. Liian matala YEL-työtulo säästää kuluissa nyt, mutta heikentää turvaverkkoasi merkittävästi. Suosittelemme, että aloittava yrittäjä hyödyntää 22 %:n aloittaja-alennuksen (48 kk), mutta ei aseta työtuloa minimiin ilman harkintaa.
Laki ei vaadi osakassopimusta, mutta se on käytännössä välttämätön heti kun osakkaita on kaksi tai enemmän. Yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, joka ei kata kaikkea — esimerkiksi työskentelyvelvoitteita, kilpailukieltoa, osakkeiden lunastushintaa tai exit-ehtoja. Osakassopimuksessa sovitaan tyypillisesti: mitä tapahtuu jos yksi osakas haluaa myydä osuutensa, miten riidat ratkaistaan, kuka tekee päätökset operatiivisista asioista, ja miten voitonjako toteutetaan. Ilman sopimusta 50/50-omistus voi johtaa pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osakas ei voi tehdä päätöksiä. Vahva suositus: tee osakassopimus ennen perustamista, kun kaikki ovat vielä samalla puolella pöytää.
Useimmiten kyllä, mutta se riippuu asiakaskunnastasi. Jos myyt pääosin yrityksille (B2B), vapaaehtoinen ALV-rekisteröinti on lähes aina järkevää: asiakkaasi vähentävät ALV:n omassa verotuksessaan, joten se ei ole heille lisäkulu — ja sinä saat vähentää kaikkien ostojesi ALV:n (laitteet, ohjelmistot, toimitilat). Jos taas asiakkaasi ovat kuluttajia (B2C, esim. kampaamo), ALV nostaa hintaasi 25,5 % eikä asiakas voi vähentää sitä — tällöin ilman rekisteröintiä voit hinnoitella kilpailukykyisemmin. Huomaa: vuoden 2025 alusta alarajahuojennus on poistunut, joten rajan alla pysymisestä ei enää saa veroetua.
Rahanpesulain mukaan jokaisen osakeyhtiön on ilmoitettävä kaupparekisteriin luonnolliset henkilöt, jotka omistavat yli 25 % osakkeista tai äänivallasta, tai joilla on muuten tosiasiallinen määräysvalta yhtiössä. Jos ketään tällaista henkilöä ei ole (esim. omistus on hajautunut), se ilmoitetaan erikseen. Ilmoitus tehdään YTJ:ssä — sen unohtaminen ei estä yhtiön toimintaa, mutta PRH voi lähettää kehotuksia. Käytännössä myös pankit ja rahoituslaitokset kysyvät edunsaajatiedot tilinavauksen yhteydessä, joten ne kannattaa olla valmiina alusta alkaen.
Kyllä, starttiraha myönnetään yrittäjälle henkilökohtaisesti, ei yhtiölle — joten myös osakeyhtiön kautta yrittävä voi saada sitä. Kriittinen sääntö: päätös on saatava ennen ALV-rekisteröintiä. TE-toimiston tulkinta "aloittamisesta" on tiukka: YTJ-rekisteröinti, ensimmäinen lasku, verkkosivujen julkaiseminen tai jopa aktiivinen markkinointi sosiaalisessa mediassa voidaan katsoa aloittamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että starttirahahakemus pitää olla vireillä ennen kuin allekirjoitat perustamissopimuksen. Katso ajantasaiset tiedot ja hakuohjeet: TE-palvelut starttiraha.
Kyllä. Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi voi olla verotuksellisesti neutraali toimenpide, jos tuloverolain 24 §:n edellytykset täyttyvät: aiempaan toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista tasearvoista, toiminimiyrittäjä merkitsee kaikki uuden yhtiön osakkeet, ja liiketoiminta jatkuu pääpiirteissään samanlaisena. Huomaa kuitenkin, että toiminimen Y-tunnus ei missään tilanteessa siirry uudelle osakeyhtiölle — yhtiö saa aina uuden Y-tunnuksen. Muutos kannattaa ajoittaa tilikauden vaihteeseen, jolloin kirjanpidollinen siirtymä on selkein, ja käydä se etukäteen läpi tilitoimiston tai veroasiantuntijan kanssa, jotta neutraalin muutoksen ehdot täyttyvät ja verotukselliset edut säilyvät.
Listaamattoman osakeyhtiön osinko verotetaan yhtiön nettovarallisuuden (varat miinus velat) perusteella, kolmessa portaassa. Kun osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja korkeintaan 150 000 €/vuosi, siitä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata (efektiivinen vero noin 7,5–8,5 %). Tämän 8 %:n rajan sisällä 150 000 € ylittävältä osalta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Jos osinko ylittää 8 % matemaattisesta arvosta, ylittävästä osasta 75 % verotetaan ansiotulona (progressiivisesti) ja 25 % on verovapaata. Tämä kevyt osinkoverotus on yksi keskeisistä syistä, miksi osakeyhtiö muuttuu houkuttelevaksi tuloksen kasvaessa.
Yritysmuoto vaikuttaa olennaisesti siihen, miten yritys voidaan myydä tai siirtää seuraavalle sukupolvelle. Osakeyhtiön myynti on juridisesti selkeämpää: kauppa voidaan toteuttaa joko osakekauppana tai liiketoimintakauppana. Toiminimeä ei voi myydä kokonaisuutena — käytännössä myydään liiketoiminta ja erilliset varallisuuserät. Sukupolvenvaihdoksessa osakeyhtiö tarjoaa merkittäviä verohuojennuksia: huojennetussa luovutuksessa yritysvarallisuus arvostetaan vain 40 %:iin vertailuarvosta, ja osakkeita voidaan lahjoittaa vaiheittain usean vuoden aikana verotuksen optimoimiseksi. Jos suunnittelet yrityksen myyntiä tulevaisuudessa, osakeyhtiömuoto on lähes aina suositeltava — huolellinen exit-suunnittelu kannattaa aloittaa vähintään 2–3 vuotta ennen suunniteltua myyntiä.

Rekisteröintiin tarvittavat tiedot ja asiakirjat

Yrityksen perustiedot
3 nimivaihtoehtoa
Kotipaikka (kunta)
Yhtiön osoite
Toimiala + TOL-koodi
Tilikauden alku- ja loppupäivä
Henkilötiedot
Osakkeenomistajat: nimi, hetu/syntymäaika, osoite, osakemäärä
Hallituksen jäsenet: nimi, hetu, kotikunta, rooli
Perustamisasiakirjat
Perustamissopimus
Yhtiöjärjestys
Osakasluettelo
Rekisteröintipäätökset
ALV-ilmoitusjakso
Työnantajarekisteri
Nimenkirjoitusoikeuden järjestely
Toimitusjohtajan nimeäminen
Verorekisteröinnit
Ennakkoperintärekisteri
ALV-rekisteri
Työnantajarekisteri
Tosiasialliset edunsaajat
Rekisteröinnin jälkeen
Pankkitili
Tilitoimisto + Suomi.fi-valtuutus
Vakuutukset (YEL / TyEL / tapaturma)
Toimialakohtaiset toimiluvat

Artikkeli päivitetty kesäkuussa 2026. Tiedot perustuvat PRH:n, Verohallinnon ja Suomi.fi-palvelun virallisiin ohjeisiin.